I
Sadat tuhannet suomalaiset matkustavat vuosittain korpien keskelle palatakseen kadonneeseen aikaan, jolloin vesivessaa ja suihkua ei oltu keksitty, ihminen eli metsästäen ja keräillen, aikaan, jolloin pohjoisen asukkaat selvisivät talven yli kasaamalla telttojen keskelle kuumia kiviä, aikaan, jolloin ihminen paljasti syvimmät tuntonsa ainoastaan metsälle huutaen ja metsä vastasi ihmiselle takaisin lintujen laululla Pohjantähden loimuttaessa revontuliaan.
Mökki
on suomalaisen keskiluokkaisen unelman kiintopiste, maailmanperintökohde, kuolinpesien rakastettu ja pelätty vieras, joka uhkuu vapautta ja alkukantaista elinvoimaa, siinä missä myös aristokraattista loikoilua ja dramaattisia käänteitä. Suomalainen Mökki voi yhdistää perheitä tiiviiksi yhdyskunniksi, mutta se kykenee myös halkomaan kokonaisia sukuja pieniksi, katkeriksi palasiksi.
Mökki
voi olla arkkitehtoninen luomus lasiseinineen tai sata vuotta vanha hirsitönö, mutta yhtä lailla se on Mökki, jota kannetaan ja kunnostetaan hienovaraisella yhdistelmällä näennäistä nöyryyttä ja varauksetonta ylpeyttä. Nimittäin kallein ja moderneinkaan suomalainen vapaa-ajan asunto ei koskaan ole keskieurooppalaisittain ”huvila” tai ”villa”.
Se on Mökki.
II
Lähdimme parantumaan ja rauhoittumaan luonnon äärelle, mökille.
Kaupungista otimme mukaan vain välttämättömimmän:
hellevaatteet, varavaatteet, tuulitakit, uima-asut, liinavaatteet, pyyhkeet, aurinkorasvaa, aurinkolasit, hattuja, lautapelejä, kirjoja, uusia perunoita, savulohta, silliä, tilliä, voita, hedelmiä ja vihanneksia, makkaroita, pihvejä, aamu- ja iltapalatarpeita, kahvia ja teetä, helppoa naposteltavaa, karkkia, keksejä, kastikkeita, öljyä, mausteita, olutta, viinejä, lonkeroita, siidereitä, kuplavettä, läppärit, pädit, laturit, bluetooth-kaiuttimen, kuulokkeet, shampoot, hoitoaineet, sheiverit, kosteusvoiteet, deodorantit, vessapaperia, talouspaperia, hammastahnaa, hammasharjat ja vesikanisterit.
Niin, otimme mukaan vain välttämättömimmän
ja taakse jätimme sen, minkä halusimme unohtaa.